Mielenkiintoinen yksityiskohta, jonka harva nykyään tietää: vanhoissa metallisängyissä verkko ei juuri koskaan ollut pingotettu koko makuualustan pituudelta. Toiseen reunaan jäi aina tyhjä kohta, jonka moni luuli olevan joko valmistusvirhe tai outo tapa säästää materiaalia.
Todellisuudessa kyse oli harkitusta ratkaisusta, ei sattumasta.
Rakentajat jättivät tämän välin tarkoituksella, jotta metalliverkon käsittely olisi helpompaa. Se kiinnitettiin jousilla tai koukuilla, ja kun verkkoa piti kiristää, vaihtaa kiinnikkeet tai uusia koko verkko, kaikki tehtiin juuri tämän vapaan aukon kautta. Tällaisen rakenteen ansiosta korjaus vei vain muutaman minuutin.
Lisäksi monissa malleissa tätä aluetta käytettiin jännityksen säätämiseen. Jos verkko alkoi löystyä, sitä voitiin kiristää hiukan tai päinvastoin löysätä, jotta saatiin haluttu jäykkyys.
Joissakin perheissä tähän aukkoon asetettiin jopa puulevy, jotta makuualusta olisi kovempi — erityisesti silloin, kun sänkyä käytti iäkäs henkilö tai vieraat.
Tyhjä kohta ei siis ollut mikään “puute”. Päinvastoin — se oli osa toimivaa ja käytännöllistä rakennetta. Tämän yksinkertaisen mutta harkitun ratkaisun ansiosta metallisängyt kestivät vuosikymmeniä ja oli helppo korjata kotona ilman erikoistyökaluja.
